12. Suuret uudistukset käsillä, jännitys kohoaa Helsingissä

Heinäkuu 1917 oli alkanut koleana ja kuivana, ja lisäiskuja satotoiveille aiheutti eri puolilla maata esiintynyt halla 6-7. heinäkuuta välisenä yönä. Peruna- ja juurikassadosta kerrottiin osan tuhoutuneen eikä viljasadostakaan voitu odottaa järin kehuttavaa. Kuopion läänistä ilmoitettiin elintarviketilanteen muodostuneen jo uhkaavaksi: Rautavaaran kunnassa viljaa noin viideksi päiväksi, Kontiolahdella vilja loppunut kuluvan kuun 4:nä, Kiteellä, Rääkkylässä ja Keiteleellä jo kova nälänhätä, Iisalmen kunta ilmoittaa, että laitakulmilla syödään jo pettua.

     Päivittäin uutisoitiin salattujen elintarvikevarastojen löytymisestä sekä isäntien ja keinottelijoiden väkivaltaisuuksista tarkastuksia suorittavia elintarvikelautakuntien työläisjäseniä kohtaan.

* * *

Ikävät uutiset voitiin lukea vain Työmies-lehdestä, sillä heinäkuun alusta alkanut kirjapainotyöläisten lakko esti porvarilehtien ilmestymisen. Työmies saattoi ilmestyä, koska sitä julkaiseva Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö oli suostunut työläisten vaatimaan 140 prosentin palkankorotukseen.

     Kirjaltajien ohella lakkoaan jatkoivat pääkaupungin miliisit. Miliisin miehistöön oli pestautunut kymmenkunta leipomotyöläistä ja he selvittivät, että lakon tarkoituksena on estää porvariston hanke lakkauttaa eri kansalaispiirejä edustava järjestyslaitos, ja korvata se omistavan luokan omalla luokkapoliisilla. Se tietäisi työväen juuri saavuttaman toimintavapauden ja käynnistyneen oikeustaistelun tukahduttamista sekä palaamista tsaarinajan poliisikomentoon. Tätä järjestynyt työväki ei voi hyväksyä.

     Miliisilakon sovintoneuvotteluja käytiin senaatin myötävaikutuksella. Niiden yhteydessä kuultiin, että selkkauksen aiheuttanut senaattori Serlachius oli pyytänyt eroa, koska "ei onnistunut palauttamaan järjestystä maahan". Helsingin miliisit suostuivat "välirauhaan" ja keskeyttivät lakkonsa, kun järjestyskysymys luvattiin käsitellä eduskunnassa. Järjestystoimikunta ja irtisanottu miehistö jäivät toimeensa ja palasivat palvelukseen toistaiseksi 10. heinäkuuta.

     Heinäkuun alussa käytiin kiivaita lakkoja monilla muillakin aloilla ja työpaikoilla. Yleensä ne päättyivät melko nopeasti työläisten voittoon, kun työnantajat suostuivat palkankorotuksiin ja 8 tunnin työpäivään.

     Myös maaseudulla nousi uusi maa- ja metsätyöväen lakkoaalto, jota vastaan isännät olivat ryhtyneet kokoamaan aseistettuja suojelusjoukkoja eri puolilla maata. Pomarkussa isännät yrittivät näännyttää lakkolaiset nälkään kieltäytymällä luovuttamasta heille hallussaan pitämiä työläisten leipäkortteja. Nimismies kohautti olkiaan, kun työläiset pyysivät toimenpiteitä leipäkorttinsa saadakseen. Kahdeksas heinäkuuta isäntä Juho Rossi löi rautalapiolla valtimon poikki erään lakkolaisen kädestä, kun lakko oli pysäyttänyt Pomarkun sahankin.

     Työmiehen mukaan "olivat työnantajat perustaneet 10-henkisen suojelusvahdin, joka sitten vaanii lakkolaisten pienimpiäkin liikkeitä kuten puodissa käyntejä ym. Kaikilla vahdeilla on browningit tai revolverit vyöllään. Kaarti näyttää olevan muodostettu provoseeraustarkoituksessa, vaikka kaikki sen suuntaiset yritykset olivat kuitenkin työläisten pysyessä rauhallisina menneet hukkaan…"

* * *

Työmies selosti eduskuntatapahtumia päivittäin. Kunnallislait ja työaikalaki oli esillä mm. 10.7.1917.

Koleasta säästä huolimatta ilmapiiri kiristyi ja jännitys kohosi Helsingissä näinä päivinä silminnähden. Jo 1. heinäkuuta pääkaupungin työväki osallistui suureen mielenosoitukseen vastavallankumouksen vaaraa vastaan. Sen tiimoilla ehdittiin jo julistaa yleislakko, mutta työväenjärjestöt peruivat hankkeen, sillä nyt suuntauduttiin järjestyneesti todelliseen voimanponnistukseen suurissa kysymyksissä.

     Heinäkuun toisella viikolla eduskunta näet käsitteli ripeällä tahdilla sekä kunnallisuudistusta, jolla työväki tavoitteli kunnallista demokratiaa, että 8 tunnin työaikalakia - ja ne järjestynyt työväki oli päättänyt ajaa lävitse. Samaan aikaan käsiteltiin myös kysymystä Suomen korkeimman hallintovallan järjestämisestä, jossa työväenliike tähtäsi itsenäisen tasavallan perustamiseen ns. valtalailla.
     Työväen edustajat kävivät kiivasta taistelua eduskunnassa, jossa lakien hyväksymistä pidettiin todennäköisenä, koska eduskunnassa oli työväen enemmistö. Porvariedustajat saattavat kuitenkin estää lakien voimaantulon äänestämällä ne määrävähemmistöllään yli vaalien. Nämä vehkeilyt voidaan torjua vain joukkovoimalla, ja sen kokoamiseksi työväenjärjestöt ja aktiivit nyt ponnistivat.

     Leipomotyöväen ammattiosasto palkkasi väliaikaiseksi järjestäjäkseen toveri Emil Saran tehtävänään työehtojen valvonta sekä mielenosoitusvalmistelujen selostaminen leipomoitten työhuonekunnille. Valmisteluihin kuului myös jäsenten ohjaaminen järjestysmiehiksi erityisiin järjestysmiesjoukkueisiin. Niiden muodostaminen oli aloitettu jo kesäkuussa tulevia mielenosoituksia ja mahdollista suurlakkoa silmällä pitäen.

     Heinäkuun toisella viikolla oli koossa jo yli 20 satamiehistä järjestysmiesjoukkuetta, jotka harjoittelivat iltaisin Työväentalon pihalla ja muuallakin kaupungilla. Esim. 7. satajoukkue harjoitteli Eläintarhan kentällä, ja siinä oli mukana myös leipureita.
     Työmies selosti päivittäin yksityiskohtaisesti lakiesitysten käsittelyä eduskunnassa ja sen valiokunnissa. Tilannetta seurattiin tarkoin työväenjärjestöissä, työpaikoilla ja työläiskodeissa. Leipomotyöväen ammattiosasto, kuten muutkin ammattijärjestöt, pitivät ylimääräisiä kokouksiaan siihen tahtiin, että Työväentalolta loppuivat kokoustilat.
     8. heinäkuuta Työväentalon piha täyttyi ääriään myöten, kun työväen kansanedustajat selostivat tilannetta yleiselle työväenkokoukselle. "Keskustelussa kävi ilmi suuri suuttumus nykyisiä luokkalakeja vastaan… joten ovat työväen esittämät uudistukset viipymättä saatava voimaan joten sosdem. edustajien eduskunnassa ei ole vähääkään peräännyttävä vaatimuksistaan."
     Seuraavana iltana Työväen järjestysmiehet tekivät yhteisen kävelyretken: "Ja kello 8 aikaan illalla lähti tämä reipastahtinen joukkue, soittokunta etunenässä, liikkeelle Työväentalon pihamaalta." Tarkoituksena oli tutustua keskustakortteleihin Heimolan talon - silloisen eduskunnan - ympäristössä ja suunnitella joukkomielenosoitusten järjestynyt kulku. Mielenosoitus oli määrä toteuttaa samaan aikaan, kun kunnallislait ja työaikalaki tulevat eduskunnan ratkaisevaan kolmanteen käsittelyyn. 
     Ja keskiviikkona 11. heinäkuuta Työmies kertoi, että lait tulevat kolmanteen käsittelyyn tulevana lauantaina 14. heinäkuuta. Silloin on myös työväen mielenosoitusten aika. "Kaikki voimat liikkeelle!" kehotti toimeenpaneva komitea, joka oli muodostettu Helsingin Työväenjärjestöjen eduskunnan ja sosdem kunnallisjärjestön aloitteesta.