 |
| Vapaus tervehtii työläisiä. Työmiehen etusivu vapun aatonaattona 1917. |
Huhtikuun viimeisinä päivinä 1917 Työmies-lehdessä julkaistiin
ohjeita Helsingin vapunvietosta. "Kaikki pyörät
seisomaan ja suuriksi mielenosoituskulkueet!" lehti kehottaa 30.4.
Helsingin Leipomotyöväen
ammattiosasto oli mukana vapun valmisteluissa, mutta lippukysymys aiheutti
päänvaivaa. Alkuperäinen lippu oli ammattikunta-ajalta ja väreiltään
sinivalkoinen, eikä sopinut luokkataistelujärjestön viiriksi. Jo suurlakkovuonna
1905 oli päätetty hankkia uusi lippu - "punainen ja taistelulipun
mallinen" - mutta asia oli hautautunut. Nyt oltiin hankalassa välikädessä.
Tilanteen pelastivat ammattiosaston naiset, jotka lupasivat neuloa väliaikaisen
punalipun viikkoa ennen vappua. Siihen kirjailtiin vain osaston nimi ja
kultainen tähkä. Ja hieno tuli.
Vapusta 1917 muodostui "köyhälistön mahtava
taistelujuhla". Työväki liikehti koko maassa. Koskaan aiemmin ei oltu
nähty niin suuria kulkueita ja joukkokokouksia. Liikkeellä oli satoja tuhansia
työläisiä. Monin paikoin heidän rinnallaan marssi venäläistä sotaväkeä. Monilla
maaseutupaikkakunnillakin järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa suuria marsseja
ja mielenosoituskokouksia.
Vappuaamuna Helsingissä työläiset kokoontuvat Rautatientorilla,
jossa marssirivistöt järjestyvät ammattiosastoittain lippujensa ja tunnustensa
alle. Leipurityöläiset ovat mukana väliaikaisen punalippunsa kanssa.
Banderollissa lukee: "Oikeutta sorretuille!"
Kulkueen etunenässä kulkevat soittokunnat työväenmarsseja
soittaen. Niiden jäljessä marssii arviolta 50 000 ihmistä
Rautatientorilta Eläintarhan kentälle. Reitti kulkee Mikonkatua, Esplanadia ja
Unioninkatua Kallioon ja edelleen Eläintarhan urheilukentälle. Mukaan liittyvät
Hietalahdesta lähteneet venäläisten sotilaitten ja työläisten rivistöt.
Kulkueen saapuminen juhlakentälle kestää neljä tuntia. Juhlan aluksi
soittokunnat soittavat Kansainvälisen ja Marseljeesin. Kuullaan soitto- ja
lauluesityksiä sekä vakavaa puhetta usealta lavalta suomen, ruotsin ja venäjän
kielillä.
Pääasioina ovat kahdeksantuntinen työpäivä, kunnallislait ja
elintarvekysymys. Niitä kaikkia on jo alettu toteuttaa myös käytännön toimin.
Metallityöläisten lakon jälkeen 8 tunnin työpäivä on saatu
voimaan useilla työpaikoilla työtaistelujen jälkeen. Toisin paikoin työnantajat
ovat taipuneet ilman niitäkin. Myös maaseudun työväki on herännyt vaatimaan lyhyempää työpäivää. Ensimmäiset maatyöläislakot alkavat
vapunpäivästä ja kiihtyvät seuraavalla viikolla.
Senaatissa on aloitettu työaikalain käsittely, jossa työväen
edustajat kannattavat yhtä lakia, jolla säädetään samanlainen 8 tunnin työpäivä
kaikille, niin teollisuuden kuin maataloudenkin työväelle. Suomen Ammattijärjestö
vaatii tuloksia "ensi kädessä".
Vapun vaatimuksissa on näkyvästi esillä myös kunnallishallinnon
kansanvaltaistaminen. Kuntiin vaaditaan vaaleja, joissa kaikilla asukkailla on
yksi ja yhtäläinen ääni. Nyt äänioikeus on porrastettu varallisuuden
perusteella, joten käytännössä kunnallishallinto on yksin vauraimpien porvarien
käsissä.
Vapun jälkeisellä viikolla Raumalla alkaa yleislakko, jolla
paikallinen työväenliike vaatii kunnallista demokratiaa. Pian puhkeaa
kunnallislakkoja myös muilla paikkakunnilla.
Helsingissä köyhälistö on saattanut ostaa leipää vappua
edeltäneen viikon ajan vain säännöstelykuponkeja vastaan. Varsinkin
ruumiillisen työn tekijät valittavat annosten olevan liian pieniä. Niin tekevät
leipuritkin: "Mikä onkaan alentavampaa kuin, että leiväntekijät näkevät
nälkää taikinapatojen äärellä."
9.5. eduskunnassa aloitetaan elintarvikelain käsittely. Sillä
on tarkoitus tehostaa ja yhtenäistää elintarvikkeiden hankinta ja jakelu koko
maassa. Leipurit kannattavat kaikkien elintarvikevarastojen takavarikointia ja
saattamista julkiseen jakeluun.
Helsingin kaupungin muonitustoimikunta päättää luovuttaa kaupungin
maista viljelyspalstoja erityisesti perunan
viljelyyn, mutta niitä riittää vain murto-osalle hakijoista.
Palkkaliike käyntiin
Leipomotyöläisten toimikunta on valmistellut palkkaesitykset,
joita käsitellään 7. toukokuuta leipurien yleisessä kokouksessa HTY:n talolla.
Kokoukseen osallistuu 245 jäsentä, enemmän kuin miesmuistiin. Palkkaliikkeeseen
päätetään ryhtyä ”vaikkakin työolot ovat huonon puoleiset, muuten voiton
mahdollisuudet näyttää nyt olevan paljon paremmat kuin ennen.”
Tavoitteiksi hyväksytään parin äänestyksen jälkeen keskimäärin
60 prosentin palkankorotus, palkkalautakunta ja järjestymispykälä. Vaadittu
palkkalautakunta on työläisten ja työnantajien yhteiselin, tehtävänä tutkia
vastaisuudessa elintarpeiden kallistumista ja ”neuvotella työläisten
palkkojen korottamisesta ettei tarvitse sanoa sopimusta ylös”.
Järjestymispykälä edellyttää, että leipomotyöhön palkataan ainoastaan
järjestyneitä työläisiä.
Ammattiosaston puolesta neuvottelijoiksi nimetään Hannes Juvonen, Heikki
Poutanen, Kalle Tervonen sekä Ida Reijonen tukenaan Juho Sainio liitosta. Kun
Leipomotyöväen liitto ja SAJ hyväksyvät leipurien esitykset, ne lähetetään
pääkaupungin työnantajille. Heiltä pyydetään vastausta viiden päivän kuluessa.
Vastausta jäädään odottelemaan.. ja suunnittelemaan toimenpiteitä, jos työlakkoon joudutaan…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti