23. Soittokunta soitti Marseljeesin - sitten tulivat voittajat!

Luokkasodan kulku kävi kohti surullista loppuaan, kun Saksan armeija oli iskenyt punaisen Suomen selustaan. Se oli mahdollistanut myös lahtarikaartin operoinnit Tampereen suunnalla.

       Saksan Itämeren divisioonan vallatessa Helsinkiä punaista pääkaupunkia puolustivat viimeisten joukossa naiskaarti Vesilinnanmäellä. Saksalaiselle sotakoneelle urheitten miesten ja naisten vapaaehtoisjoukot eivät mahtaneet mitään.

       Saksan armeija oli järjestänyt mahtipontisen voitonparaatinsa 14. huhtikuuta manifestoidakseen, kuka oli maan todellinen vallanpitäjä. Helsinkiläiset hienostorouvat kiikuttivat sokeria saksalaisten hevosille.

       Valtausta oli seurannut laajat vangitsemiset, joiden yhteydessä loukoistaan ryömineen lahtarikakarat aloittivat massiiviset verilöylyt, kuten viikkoa aiemmin Tampereella.

       Samoihin aikoihin oli alkanut punaisten joukkojen ja siviiliväestön vetäytyminen Länsi-Suomesta. Kohti itää vaelsi kokonaisia kyläkuntia loputtomissa karavaaneissa, joille Punaisen kaartin osastot raivasivat tietä taistellen. Vapun alla pakolaisjoukot saapuivat Lahden edustalle Saksan armeijan ahdistaessa heitä Helsingin ja Loviisan suunnilta.

       Punaiset joukot ja siviilipakolaiset joutuivat saarroksiin Saksan armeijan valloitettua Lahden veristen taistelujen jälkeen 30. huhtikuuta 1918. Felmanin pelloille koottiin 30 000 vangittua punakaartilaista ja siviiliä.

                                                                      * * *

Leipuri Kalle Hummelin oli palvellut sanitäärinä Punaisen Ristin junassa, joka lähti hakemaan haavoittuneita Toijalan asemalta:

       ”Silloin oli Tampereen ja Lempäälän suuret taistelut vielä menossa… Punaisen ristin esikunnasta annettiin meille ankara varoitus että invaliidijunaa ei saa jättää valkoisille. Meillä oli junallinen haavoittuneita, mutta Hämeenlinnaan päästyämme oli rautatie poikki ja juna jäi siihen. Kuljetimme sairaat Hämeenlinnan sairaaloihin. Ratapihalla katselimme kun saksalaisten lentokoneet pommittivat meidän joukkojamme.

       Lähdettiin jalkapatikassa kohti Lahtea, mutta sitten löydettiin hevonen, joka vähän joudutti matkantekoa. Hauhon ja Tuuloksen välimailla tuli viesti, että urheiluseura Jyryn vastaan oli tullut suomalaisia sotarosvoja kolmessa autossa, joita oli 17 miestä ja yksi nainen. Heillä oli punaisten ja valkoisten kortit, sekä rosvottuja pankkikirjoja, rahaa ja arvoesineitä suuret määrät. Tietojen perusteella Jyryn komppania olisi lopettanut rosvoilut.”

       Myöhemmin kerrottiin, että tämä tapaus luettiin jyryläisten eduksi valkoistenkin keskuudessa. Sotarosvoja pidettiin viheliäisistä viheliäisimpänä ihmislajina molemmin puolin.

                                                                    * * *

Fellmanin pelto vappuna 1918.

       ”Hollolan Vesalankylässä tiedettiin, että Salpausselällä oli suuri taistelurintama edessä. Taistelu oli kovaa molemmilla puolilla ja haavoittuneita oli ennestään ja lisää tuli. Sitten tuli huhtikuun viimeinen ja aamuun mennessä tuli tieto, että Lahti oli vallattu ja kaikki oli menetetty.
        Vappuaamuna klo 10 torvisoittokunta soitti Marseljeesin. Sen jälkeen tulivat voittajat ja sanoivat, että nyt olette meidän hallussamme. Ensimmäiseksi vangittiin meidän lääkärit, venäjänkielen tulkki sekä kaksi venäläistä upseeria, sitten tuli saksalaisia sotilaita, jotka ottivat meiltä kaikki arvoesineet, kellot ja sormukset…

       Meidät ajettiin Lahden kaupungin alueelle Felmanin ruohopellolle. Siellä saimme virua ainakin viisi vuorokautta paljaan taivaan alla.  Sieltä haettiin myös miehiä heti ammuttavaksi.

       Sitten meidät siirrettiin Hennalan kasarmeille, sitten paljaalle sementtilattialle nukkumaan… Minä olin jo toivoton ja riutunut, mutta silloin tuli Liljelund sanomaan, että kasarmin pihalla huudetaan ammattileipureita. Ja siitä paikasta meitä oli 6 ammattitoveria ja meidät vietiin yhteen tyhjään leipomoon alustavia töitä tekemään…

       Jo viikon päästä komennettiin meidät kasarmialueelle suurempaan leipomoon, jossa oli suuremmat uunit, mutta ensin kaikki lääkärintarkastukseen ja sitten saunaan... Meitä oli 23 leipuria yhteensä, 3 polttopuun hakkaajaa, 1 nainen keittäjänä ja 2 pyykinpesijänä. Muonituspäällikkö antoi luvan tehdä yhden leivän joka päivä itselle syötäväksi, mutta valtava oli niiden toveriemme määrä, jotka joutuivat näkemään nälkää täyteen ahdetuissa parakeissa.

       Yhtenä iltapäivänä huudettiin forssalaisia vankeja pihalle, ja sen tien tämä ryhmä oli viety yöllä Salpausselän kallion viereen ja kaikki ammuttu konekiväärillä kuoliaaksi, joita oli ollut noin 200 henkilöä…”

                                                                    * * *

Mestaripainija Adam Malm – toinen leipuri, joiden muistitietoa luokkasodan ajoilta on käytettävissämme – toimi maineikkaan Jyryn komppanian päällikkönä maaliskuun alulta alkaen. Huhtikuun alussa jyryläiset oli siirretty Hämeen rintamalle Lempäälän-Vesilahden taisteluihin, joihin osallistui myös leipuri Heikki Mäki Vesilahden komppanian päällikkönä. Sieltä joukot joutuivat kuun loppupuolella vetäytymään Lahden seudulle.

       Jyryläiset taistelivat vielä Saksan Itämeren-divisioonan yksiköitä vastaan, jolloin Malm haavoittui vaikeasti jalkojensa juuressa räjähtäneestä kranaatista. Saksalaiset veivät hänet hevosella tilapäiseen sotasairaalaansa, mistä Malm siirrettiin paria viikkoa myöhemmin Lappeenrannan vankileirille.

       Nähtävästi päätyminen saksalaisten käsiin pelasti miehen hengen, sillä valkoisten kynsissä komppanian päälliköiksi tiedetyt yleensä ammuttiin ilman edes muodollista tutkimista.

                                                                 * * *

Vappuna 1918 Felmanin veripelloilla virui tuhatmäärin suomalaisia työläisiä - miehiä, naisia ja lapsia - surkeissa oloissa. Ympäri vedettiin piikkilankaa ja rajoja vahdittiin konekiväärein. Silti pieni osa vangituista onnistui pakenemaan yleisessä sekasorrossa.

       Nykykäsityksen mukaan pellolle oli lopulta suljettu noin 22 000 ihmistä. Vajaan viikon kuluttua heitä alettiin siirtää Hennalan kasarmeille perustettuun keskitysleiriin sekä vankileirille muuallekin maahan.